Venyneen covid-pandemian jälkeen paluu lähityöhön vaatii totuttelua. Vaikka sosiaalisuus voi aluksi uuvuttaa, vahvistaa se yhteisöllisyyttä.
Etätyöaikana työpaikan yhteisöllisyys on ollut koetuksella. Vaikka teknologia on tehnyt työn tekemisestä helpompaa, eivät etätapaamiset korvaa lähikontaktissa käytyjä kohtaamisia. Työterveys- ja organisaatiopsykologi Kari Kaarento huomauttaa, että myös johtaminen kärsii etäolosuhteissa.
”Lähityössä sitä voi hoitaa myös työn ohessa. Viestintä on lähityössä monipuolisempaa, kun näemme ihmisen koko olemuksen”, Kaarento kertoo.
Toimistolle palatessa kannattaa varautua siihen, että sosiaalisuuden määrä voi alkuun tuntua hurjalta. Etätöissä on oltu kaksi vuotta, joten paluu työpaikalle voi viedä voimat.
”On hyvä vähän varautua, että toimistolla olo voi tuntua voimakkaalta. Jos on mahdollista, kannattaa paluu tehdä vähitellen, eikä heti aloittaa viitenä päivänä viikossa. Antaa itselleen aikaa tottua ihmisten läsnäoloon.”
Keinoja työrauhan takaamiseksi
Etätyön hyviksi puoliksi on noussut keskeytysten puuttuminen. Sähköpostit ja puhelut eivät häiritse samalla tavoin kuin lähityössä tapahtuvat keskeytykset.
”Kalenteriinsa voi merkata häiriöttömiä tunteja niitä työtehtäviä varten, jotka vaativat keskeytymättömyyttä. Jokainen voi myös miettiä useamman asian, joilla lähestyy kollegaa sen sijaan, että käy vähän väliä juttusilla. Kuulokkeilla voi myös suojata itseään hälyltä, ja se toimii myös merkkinä muille.”
Aivotyön kannalta häiriöttömyys ja keskeytymättömyys ovat olleet etätyön plussia. Sen sijaan kontaktien ja työn tauotuksen puute vaikuttavat etätyöskentelijöihin negatiivisesti.
Vähän introvertimmat ovat olleet lähes tyytyväisiä.
”Ihmiset ovat toki erilaisia. Vähän introvertimmat ovat olleet lähes tyytyväisiä. He taas, jotka kaipaavat enemmän ihmisiä ympärilleen, ovat luonnollisesti poteneet enemmän. Jos kovasti kärsii yksinäisyydestä ja eristäytymisestä, sillä on merkitystä keskittymiseen ja sitä kautta kognitiiviseen toimintaan.”
Lähityön plussiksi nousee myös työmatkojen tuoma työstä irrottautuminen. Ne ovat tärkeitä hetkiä omien ajatusten kanssa ennen koti- ja perhe-elämän vilskettä.
Lähityö tukee luovaa työtä
Kaarento huomauttaa, että meissä ihmisissä on lähes biologinen tarve kuulua joukkoon. Kun olemme yhdessä, tarve tulee todeksi. Kun taas olemme itseksemme ja teemme työtehtäviä kotona, koittaa epäusko siitä, missä oma yhteisö on.
”Sosiaalisina eläiminä ihmiset tarvitsevat sitä, että voimme osoittaa arvostusta, hyväksyntää ja myötätuntoa. Yhdessä on helpompi myös ideoida ja visioida, joka on luovassa työssä tärkeää.”
Mitä enemmän jakaa itsestään, sitä enemmän kokee kuuluvansa yhteisöön.
Myös avun pyytäminen on luonnollisempaa ja helpompaa lähityössä. Työkaverin voi pyytää näyttämään jotakin nopeasti, kun taas etätyössä kysymisen kynnys kasvaa. Näin etätyöt ovat voineet heikentäneet uuden oppimista.
Yhteisöllisyys on onnistumisissa tärkeää. Jotta yhteisöllisyyttä syntyisi myös etätöissä, se vaatii työntekijöiltä avoimuutta.
”Täytyy olla valmis jakamaan vähän muutakin kuin pelkkiä työasioita. Lähityössä tulee luontevasti puhuttua työn ulkopuolisesta elämästä kahvitauoilla tai siirtyessä paikasta toiseen. Mitä enemmän jakaa itsestään, sitä enemmän kokee kuuluvansa yhteisöön.”
Kaarento kehottaa miettimään, mitä etätyöajoista on opittu ja mikä työkulttuurissa muuttuu. Samalla on hyvä miettiä, mitä myönteistä etätyössä oli ja voitaisiinko sitä hyödyntää. On tärkeää käydä avointa keskustelua siitä, mitä itse kukin tarvitsee työnsä tekemiseen.