Viihdekirjallisuus tarttuu oman aikamme ilmiöihin romantiikan ja huumorin keinoin. Laji muuttuu ajassa arvojen muutosten myötä. 1990-luvulla kuvattiin cocktail-kutsuja New Yorkissa, mutta nykyään tutustutaan useammin yhteisöön pikkukaupungin kahvilassa. Äänikirjat ovat lisänneet lajin suosiota.
Kirjallisuudenlajit eivät koskaan ole selvärajaisia, ja harva teos loksahtaa vain yhden lajityypin sisään. Otavan kustannusluettelossa viihdettä ei eroteta muusta fiktiosta.
”Hahmotan kaunokirjallisuuden kustantamisessa neljä isoa osa-aluetta: taideproosa, lukuromaani, viihde ja jännitys. Viihdettä kutsuttiin ennen sen tärkeimmän lukijakunnan mukaan naisten viihdekirjallisuudeksi, ja englanniksi käytössä on edelleen nimitys women’s fiction. Viihteeseen kuuluvat koskettavat tarinat ja vahvat päähenkilöt, jotka ovat useimmiten naisia”, Otavan kaunokirjallisuuden kustannusjohtaja Antti Kasper kuvailee.
Otavan kustannuspäällikkö ja konsernin viihdetiimin vetäjä Iina Tikanoja toteaa, että laadukas viihde vastaa lukijan odotuksiin olematta kuitenkaan liian kaavamaista.
”Tämän monipuolisen lajin yhdistäviä nimittäjiä ovat mukaansatempaava kerronta, ihmissuhteiden keskeinen asema ja ainakin jollain tavalla onnellinen loppu. Vaikka romantiikka on usein merkittävässä osassa viihdekirjallisuudessa, pääroolissa on yhä useammin päähenkilön kasvutarina tai ystävyyssuhteet”, Tikanoja sanoo.
”Viihdekirjallisuus luo yhteyden omiin tunteisiin: lukiessa voi kokea romantiikkaa, huumoria, empatiaa ja turvallista jännitystä”
Otavan viihteen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna-Leena Soisalo muistuttaa, että viihteen pääasiallinen tarkoitus on viihdyttää lukijaansa.
”Otavan eri kustantamonimillä on omaleimainen kustantajaprofiili myös viihdekirjojen osalta. Erityisesti Kariston listoilla maalaisromantiikka, historiallinen viihde ja tarinat oman polun löytämisestä ovat vahvasti edustettuina. Näen viihteen kirjallisuusmuotona, jonka tehtävänä on tarjota lepohetki tai pakopaikka arjesta tai huolista. Se luo myös yhteyden omiin tunteisiin: lukiessa voi kokea romantiikkaa, huumoria, empatiaa ja turvallista jännitystä”, Soisalo sanoo.
Viihdekirjallisuutta on monenlaista, ja siksi sitä lukevat hyvin erilaiset ihmiset – pääosin kuitenkin naiset.
”Myös miehet lukevat viihdekirjallisuutta, vaikka se onkin pääosin naisille suunnattua. Päähenkilön ikä vaikuttaa usein lukijakunnan ikään. Samoin kotimaisen ja käännetyn viihteen lukijakunta on hieman erilainen”, Tikanoja sanoo.
Erotiikkaa, huumoria ja maalaisidylliä
Viihdekirjallisuus elää ja muuttuu ajassa ja monipuolistuu kaiken aikaa.
”Aiemmin kirjoitettiin ja julkaistiin lähes pelkästään heteronormatiivista viihdettä, mutta nykyään tarinoissa ja henkilöhahmoissa on enemmän moninaisuutta. Viihdekirjallisuus kuvaa erilaisia, merkityksellisiä ihmissuhteita, joiden rinnalla yhä useammin kerrotaan itselle tärkeiden asioiden löytämisestä”, Tikanoja kuvailee.
”Arvojen muutokset näkyvät viihteessä nopeasti. 1990-luvun chick lit -tyylilajiin kuului glamour, materialistisuus ja suurkaupunkielämä, mutta nykyään kuvataan enemmän kotoista ja yhteisöllistä elämää pikkukaupungeissa ja maalaiskylissä. Toisaalta viime aikoina on ollut nähtävissä aiemmin erillisenä genrenä suosiota niittäneen erotiikan nousua osaksi romanttista viihdettä, joka on tyypillisesti ollut hyvin kilttiä”, hän jatkaa.
Viihteessä on usein mukana huumoria.
”Tämän kevään Lontoon kirjamessuilla näkyi, että romanttinen komedia ja romantasy eli romanttinen fantasia sekä kaikenlainen kepeys ja huumori olivat hyvin esillä. Viihdekirjallisuus on nyt kansainvälisesti todella suosittua, sillä lukijat kaipaavat naurua ja iloa”, Tikanoja kertoo.
Laadukasta viihdettä arvostetaan
Viihteen arvostus on muuttunut selvästi esimerkiksi 1980-lukuun verrattuna.
”Vielä kun Kirsti Manninen aloitti kirjallisen uransa, häntä neuvottiin, ettei tee hyvää akateemiselle uskottavuudelle kirjoittaa viihderomaaneja. Niinpä hän otti kirjailijanimen Enni Mustonen. Nykyään laadukkaita viihdekirjailijoita arvostetaan oman lajinsa mestareina”, Kasper toteaa.
Edelleen kustantamossa mietitään, milloin kirjaa kannattaa esimerkiksi takakansitekstissä kutsua viihteeksi.
”Tavoite on, että oikeat kohderyhmät löytäisivät kirjan, mutta ei oltaisi liian rajaavia. Moni arvostaa sekä taideproosaa että viihdettä ja lukee sitä, mitä tietyllä hetkellä kaipaa. Nykyään etenkin nuorempi lukijakunta luottaa ennen muuta sosiaalisen median suosituksiin ja tarttuu ilmiökirjoihin lajityypistä välittämättä. Osa lukijoista ja kirjailijoista vierastaa yhä arvottavaksi kokemaansa viihde-sanaa, mutta toiset taas julistavat sen ilosanomaa”, Tikanoja kertoo.
Digitaalisuus tukee sarjakirjojen saatavuutta
Digitaaliset ääni- ja sähkökirjapalvelut ovat tuoneet viihdekirjallisuudelle uusia lukijoita. Digitaalisuuden myötä uuden kirjan tai lajin kokeiluun on matala kynnys.
”Äänikirja on kätevä formaatti, jonka avulla lukijan on helppo saada kirjat käsiinsä. Sarjallisuus toimii äänikirjoissa erinomaisesti, kun kirjailijan koko tuotanto on helposti saatavilla. Erityisesti viihdettä ja jännitystä striimataan usein monta tuntia putkeen. Kun on striimattu yksi osa, kuunnellaan helposti perään koko sarja”, Kasper sanoo.
”Erityisesti viihdettä ja jännitystä striimataan usein monta tuntia putkeen”
Äänikirjan kuuntelu onkin monelle vaihtoehto televisiosarjan katsomiselle.
”Digitaalinen muoto mahdollistaa ahmintalogiikan: kirjasarjaan halutaan uppoutua pitkäksi aikaa. Luulisi, että myös lyhyemmät, yhden illan aikana kuunneltavat teokset olisivat hektisessä maailmassa suosittuja, mutta lukijat eivät oikein ole löytäneet niitä vielä. Sarjallisuuden luoma tuttuus vie mukanaan”, Tikanoja sanoo.
Painetun viihteen myyntiluvut ovat laskeneet jo pitkään. Äänikirjojen kuuntelumäärät voivat kuitenkin olla nyt moninkertaisesti suurempia verrattuna painettujen viihdekirjojen myyntiin 20 vuotta sitten.
”Nykyään viihdekirjan myynti painettuna laitoksena voi jäädä tuhanteen kappaleeseen tai jopa alle, mutta kuunteluja saattaa olla tähän verrattuna kymmenkertaisesti. Jotkut ilmiöiksi nousevat romaanit saavat useita kymmeniä tuhansia kuuntelukertoja. Kilpailu huomiosta on kovaa, ja suosikkikirjailijoiden joukkoon on vaikea nousta. Suomessa käännösviihde on usein myynyt kotimaista paremmin, mutta viime vuosina kotimaisen viihteen suosio on kasvanut. Meillä on erinomaisia viihdekirjailijoita Suomessa”, Kasper toteaa.
Jokaiselle jotakin – esittelyssä kevään kirjauutuudet
Huumoria, romantiikkaa, koiria ja kommelluksia Tampereella. Teos avaa ystävyyttä ylistävän Se on moro -sarjan.
Mirella Mäkilä: Seuraavana Tampere. Otava 2023
Pitkän linjan viihdekirjailijan ensimmäinen suomeksi julkaistu romaani avaa dramaattisen historiallisen sarjan, joka sijoittuu karun luonnon armoilla kaukaisella pikkusaarella elävään yhteisöön.
Karen Swan: Kesytön saari. Otava 2023.
Lennes tuo esikoisromaanillaan chick litin tähän päivään. Absurdin humoristinen kuvaus nykynaisen kamppailusta työelämän, rakkauden ja naiseuteen kohdistuvien odotusten helvetissä.
Laura Lennes: Nainen, 35. Otava 2023.
Kasvun paikka -teoksen itsenäinen jatko-osa osoittaa, miten moninaisia rakkauden muodot voivat olla. Rakastaa voi hullun lailla myös huonekasvejaan, eikä rakkauden tarvitse aina kahlita.
Katariina Vuori: Juurikasvua. Otava 2023.
Jo seitsemänosaisen Jylhäsalmi-sarjan mehevä kerronta ja idyllisiin maisemiin sijoittuvat tarinat nousevat vuosi toisensa jälkeen myydyimpien kirjojen listoille.
Kirsi Pehkonen: Unikoita ja unelmia Jylhäsalmella. Karisto 2023.
Kesäromaani leikittelee romanttisten komedioiden piirteillä. Henryn kaksi aiemmin suomennettua teosta ovat saaneet valtavasti kiitosta lukijoilta ja kirjagrammaajilta.
Emily Henry: Rakkautta rivien välissä. Karisto 2023.
Bestseller-kirjailijan lukuromaani pohjaa aikuisiän autismidiagnoosiin ja antaa erilaisuudelle kasvot. Teos kysyy, mitä tekisit, jos voisit korjata menneisyytesi.
Holly Smale: Uusi alku, Cassandra. Atena 2023.