Suomalaisen kirjakaupan eläkkeelle jäävä tietohallintopäällikkö Ville Ahola välittää hiljaista tietoa seuraajalleen Alexander Leppäkoskelle. Viestikapula halutaan vaihtaa viisaasti.
Ville Ahola ja Alexander ”Allu” Leppäkoski ovat viihtyneet vaihtoalueella jo useamman kuukauden ajan.
”Ideana on, että pystyisin välittämään Allulle mahdollisimman paljon kaikkea oppimaani, niin sanottua hiljaista tietoa. It-pomolla on koko ajan sen verran monta palloa ilmassa, että pitkä siirtymä on perusteltu”, Ahola miettii.
Leppäkoskenkin mielestä järjestely on hyvä.
”Se tavallinen tarina on, että kun uusi työntekijä aloittaa, edeltäjä on ollut jo pitkään poissa. Uuden kaverin pitää arpoa ja arvuutella ja ottaa kaikesta itse selvää. No, joudun nytkin ottamaan kaikesta selvää, mutta minulla on joku, jolta kysyä. On mainiota, että meillä on kunnolla aikaa, se auttaa asioiden syvällisessä ymmärtämisessä.”
Kyllä Ville vieläkin mielellään väkertää koodeja, ei vaan malta päästää irti.
Allulla jo tukeva ote kapulasta
Ahola, joka on ehtinyt tehdä Suomalaisessa Kirjakaupassa 23 vuoden työrupeaman, jää eläkkeelle lokakuussa 2022. Tätä ennen hän pitää vielä kolmisen kuukautta rästiin jääneitä kesälomia.
Leppäkoski, joka on luotsannut aikaisemmin toimitusjohtajana digitoimisto G-Worksia, aloitti Suomalaisessa Kirjakaupassa Head of IT:nä elokuussa 2021.
”Kapula on jo vuodenvaihteesta lähtien ollut tukevasti Allun käsissä. Minä hoitelen lähinnä enää joitain dokumentteja kuntoon ja siivoilen jälkiäni”, Ahola kertoo.
”No, kyllä Ville vieläkin mielellään väkertää koodeja, ei vaan malta päästää irti”, Leppäkoski vitsailee.
Kaiken takana on mummo
Kun taloon tulee uusi työntekijä, hänellä on luonnollisesti uusia ideoita ja omat työskentelytapansa.
”Tarkoituksena ei tietenkään ole, että Allu tekisi asiat kuten minä. Kun Allulla on kattavat lähtötiedot, hänen on hyvä tehdä asioita juuri omalla tavallaan”, Ahola huomauttaa.
He kuvailevat, että it-pomon tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikki Suomalaisen Kirjakaupan järjestelmät toimivat, kehittyvät – ja ennen kaikkea tukevat liiketoimintaa.
”Talossa monet ovat varmasti oppineet tuntemaan Villen kyseenalaistuksen, miten tämä tukee sitä, kun mummo ostaa kirjan. Työssä ei edetä tekniikka, vaan liiketoiminnan perusasiat edellä”, Leppäkoski huomauttaa.
Tassun jälkiä ja koodareita
Aholan kuuluisiin sanontoihin kuuluu myös, että ”tämähän on niin yksinkertainen asia, että meidän koirakin osaa tehdä sen vasemmalla tassullaan”.
”Sanonta taitaa liittyä siihen, että hän on joskus kokenut, että on helpointa tehdä koodeja itse. Vaikka olen itsekin opiskellut tietojenkäsittelytieteen maisteriksi, en ole ehkä kovin hyvä koodari. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä it-pomon työssä”, Leppäkoski huomauttaa.
Hän lisää, että talossa on hyvä it-tiimi, jota ollaan vahvistamassa myös johtavalla ohjelmistokehittäjällä.
Mitä sanotaan, se pidetään
Leppäkoski on aloittamassa omaa taipalettaan, joten hänelle on perusteltua esittää klassinen urheilutoimittajan kysymys: Miltä nyt tuntuu? Tai vielä suoremmin: pelottaako?
”Ei pelota, olen innoissani. Muiden olisi ehkä syytä pelätä, kun pääsen vauhtiin. Systeemit eivät mene rikki, asiat eivät mene rikki, mutta joku voi joutua kyllä välillä astumaan epämukavuusalueelle”, Leppäkoski pohtii.
Ahola kuvailee Leppäkoskea luotettavaksi mieheksi, joka ei lupaile turhia, mutta pitää, mitä sanoo.
”Meille taitaa olla yhteistä esimerkiksi se, kun joku esittää, että tämä asia pitäisi tehdä näin, alamme miettiä hommaa ihan alusta ja kysymme, mikä on asia, jonka toivot saavuttavasi. Se on hyvä lähtökohta kehittämistyölle”, Ahola miettii.
Kun Leppäkoski lähtee työpäivän jälkeen kotiin, hänen vapaa-ajan harrastuksistaan huolehtivat neljä alle kymmenvuotiasta lasta.
”Periaatteessa harrastan myös geokätköilyä ja maabongausta, olen käynyt esimerkiksi kaikissa yleisesti tunnustetuissa Euroopan maissa.”
Totuus koodaavasta koirasta
Ahola aikoo keskittyä eläkepäivinään muun muassa omakotitalon ja Ristiinassa sijaitsevan kesämökin kunnostustöihin.
”Vaimolla taitaa olla minulle jo pitkä työlista valmiina odottamassa”, hän naurahtaa.
Käy myös ilmi, että Aholalla oli aikoinaan erittäin fiksu cairnterrieri. Koodauksessa koira ei ollut kuitenkaan kovin hyvä.
”Nii-in, voi olla, että eläkepäivillä hankimme myös jossain vaiheessa uuden koiran”, Ahola kertoo.
Anna palautetta / jätä juttuvinkki
Paljasta uutinen, kerro arjen työvinkkisi, anna palautetta tai lähetä muuten vain terveisiä. Otavalainen odottaa yhteydenottoasi!
Vastaa kyselyymme.
Kaikki vastaukset ovat anonyymeja.