Äänikirjat ottavat harppauksen uudenlaisilla äänitehosteilla. Samu Haberin elämäkerta on menestyksekäs taidonnäyte rikasteiden käytöstä.
Äänikirjat ovat vakiinnuttaneet paikkansa kirjamarkkinoilla. Nyt äänikirjat itsessään ottavat harppauksen eteenpäin. Tästä esimerkkinä on maaliskuun alussa julkaistu Samu Haberin Forever yours deluxe -teos, joka sisältää yli 2000 rikastetta ja toimii taidonnäytteenä siitä, missä ollaan menossa. Rikasteiksi kutsutaan äänitehosteita, kuten musiikkia.
”Niillä rikastetaan äänimaisemaa ilman, että se kuitenkaan kuulostaa kuunnelmalta. Forever yours deluxe on ihan poikkeuksellisen hieno äänikirja. Se on isosti tehty ja todella suuritöinen”, Otavan sähköisen kustantamisen liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani sanoo.
Al-Ani näkee, että erityisesti lastenkirjoissa on iso mahdollisuus rikasteiden käyttöön. Lorumaiseen kieleen musiikki sopii erityisen hyvin. Otavalla onkin halu vastaisuudessa lisätä kirjoihin musiikkia ja kokeilla, mihin kaikkeen rikasteita voi käyttää. Vauhtia hidastaa vain eri alojen käytännöistä sopiminen.
”Tällä hetkellä meneillään on neuvottelut Teoston ja Gramexin kanssa yhteisistä pelisäännöistä. Haluamme maksaa musiikintekijöille, kuten heille kuuluu. Tekijänoikeudet ovat iso asia ja käytännöt muuttuvat hitaasti”, Al-Ani kertoo.
Äänikirja voi olla hieman jotain muuta
Haberin teos on löytänyt nopeasti kuuntelijansa ja se on noussut kärkisijoille. Äänikirja julkaistiin ensin kuukaudeksi yksinoikeudella Suplassa ja huhtikuun alusta myös muilla alustoilla. Äänikirjan kehittyminen ja suosio ei kuitenkaan tarkoita printtikirjan alasajoa.
”Me olemme Otavalla tehneet 132 vuotta painettua kirjaa ja edelleen uskon siihen instituutiona, joka ei tule katoamaan. Ihmiset haluavat myös printtikirjoja. Formaatit eivät sulje toisiaan pois, vaan tukevat”, Al-Ani sanoo.
Äänikirjan tuottaminen lähtee kirjailijan taiteellisesta teoksesta. Tarvittaessa siihen tehdään muutoksia äänikirjaa varten yhdessä kirjailijan kanssa. Näitä on kaunokirjallisuudessa hyvin harvoin, mutta tietokirjojen kohdalla pitää toisinaan miettiä, että kaavion tai grafiikan relevantti tieto tulee ilmi tekstissä.
”Äänikirjan ja printtikirjan ei kuitenkaan tarvitse olla yksi yhteen, vaan äänikirja voi olla myös hieman jotain muuta.”
Artikkeleiden uusi elämä
Osa kirjoista kirjoitetaan suoraan äänikirjoiksi. Näitä kutsutaan digital first -kirjoiksi. Otavalta on ilmestynyt muun muassa Heidi Holmavuon ja Elina Backmanin kirjoittama true crime -sarja nimeltään Ratkaisematon. Lapsille ja nuorille on suunnattu sarja nimeltään Mun huikea elämä, jossa nuorille tärkeät henkilöt, kuten tubettajat Niko ja Santtu, Nelli Orell sekä Pinkku Pinsku kertovat elämästään ja antavat nuorille vinkkejä. Sarja on tehty suoraan äänikirjoiksi, joista jokainen jakso on noin tunnin mittainen.
”Äänikirjoissa pystytään myös hyödyntämään jo olemassa olevaa materiaalia. Olemme julkaisseet historia- ja tiedeteemaisia äänikirjoja, joihin on koottu Mitä Missä Milloin -sarjasta teemoihin sopivia tekstejä. Niissä on aivan käsittämättömän korkeatasoisia artikkeleita, joita voidaan näin tarjota äänikirjojen kuuntelijoille”, Al-Ani sanoo.
Äänikirja mukautuu alkuperäiseen teokseen
Vaikka teos julkaistaan äänikirjana, kirjailijoiden ei tarvitse muuttaa työtapojaan. Jos teos vaatii muutoksia äänikirjaa varten, ne hoidetaan jälkikäteen. Toisaalta Al-Ani on saanut yhteydenottoja kirjailijoilta, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä kannattaisi ottaa huomioon jo kirjan kirjoitusvaiheessa, jotta se palvelisi myös äänikirjan lukijoita.
”Toiset ovat niin digiorientoituneita, että haluavat luoda nimenomaan myös äänikirjana koukuttavan teoksen.”
Kirjailijat voivat halutessaan esittää toiveita siitä, kuka heidän teoksensa lukee. Äänikirjojen lukijoita on toista sataa ja etenkin pandemia-aikoina kustantajat ovat pystyneet työllistämään runsaasti näyttelijöitä äänikirjojen lukijoina.