Etätyöt ovat sujuneet otavalaisilta vaikka leikkimökistä tai varastosta. Teams on laulanut myös pienten assareiden avustamana.
Saara Soikkeli, kustannuspäällikkö
F-Kustannus
Vaikka korona on aiheuttanut huolta musiikkialan ja kollegoiden pärjäämisestä, niin koen itseni onnekkaaksi, koska olemme F-Kustannuksessa pystyneet toimimaan aika lailla entiseen malliin − nyt vain kotikonttoreista käsin. Teams laulaa ja arki rullailee yllättävän hienosti, jopa pienten 3- ja 4-vuotiaiden assareiden kanssa. Välillä sähköpostit ovat lähteneet hiekkalaatikon reunalta, mutta uusia laulukirjoja on silti suunniteltu ja tulevan syksyn projekteja saateltu painoon.
Nämä uudenlaiset etätyöolot ovat avanneet uusia ajattelukanavia, ja kahvitauolla havumajassa on syntynyt ihan uusia ideoita. On ollut suuri ilo huomata, miten yhteinen huoli on yhdistänyt ihmisiä ympäri maailman. Kaikki ovat nyt valmiita joustamaan ja keksimään yhdessä ratkaisuja, jos ja kun ongelmia on tullut eteen. Myös musiikin kantava voima vain korostuu tällaisina poikkeusaikoina. Siispä lähden toiveikkaana kohti ”uutta normaalia”.
Laura Sareskoski, tuottaja
Otavamedia OMA
Aiemmin tein töitä kotona päivän tai kaksi viikossa, etenkin keskittymistä vaativat kirjoitustyöt. Nyt poikkeusaikana etätyöskentelyn on tehnyt haastavaksi samanaikaisesti etäilevä muu perhe: kaksi päiväkoti-ikäistä touhuajaa, ekaluokkalainen ja mies. Vauhdikas meininki on siten ollut taattu. Väliin olen hakeutunut leikkimökkiin tai varastoon työskentelemään, jotta saan työrauhan. Molemmissa on onneksi lämpöpatteri, ikkunat ja pöytä tuolineen − leikkimökissä lisämukavuutena kerrossänky.
Väliin olen hakeutunut leikkimökkiin tai varastoon työskentelemään, jotta saan työrauhan.
Leikkimökistä ja varastosta käsin olen osallistunut sujuvasti tiimi- ja asiakaspalavereihin, tehnyt puhelinhaastatteluja ja kirjoittanut juttuja asiakaslehtiimme. Juurevasti mökkitasolta on ollut mukava samalla seurailla luonnon vihertymistä. Kaipaan toimistolle ja työkavereiden tapaamista, valmiita lämpimiä lounaita, mutta ennen kaikkea ”normaalin arjen” suomaa rauhaa ajatuksille ja työskentelylle.
Pirre Nieminen, osastoassistentti
Otavan Tietokirjallisuus
Täällä Hangossa on kertakaikkisen upeata, silmä ja mieli lepäävät. Herään joka aamu ennen seiskaa ja menen lenkille rannalle, ihan parasta!
Etätöitä olen tehnyt jonkin verran koko ajan. Työhöni kuuluu sopimusten kirjaamista, kuvausten järjestelyä, vastailuja kyselyihin, sopimusten uusimisia ja lisäyksiä e- ja sähkökirjaoikeuksiin. Superia ergonomian kannalta on ollut kotikäyttöön seisomatyötä varten haettu ”teline”.
Johanna Eronen, toimituspäällikkö
Otava Oppimisen palvelut
Kuvassa hieno etätyöpisteeni. Päädyin makuuhuoneeseen, kun tytär käytti omaa työpöytäänsä kouluhommissa ja mieheni otti käyttöön pojan työpöydän. Saan makuuhuoneen ovet kiinni ja näin pienen työrauhan. Perhe on suhteellisen hyvin oppinut, että suljettu ovi tarkoittaa kokousta, jolloin minulle ei voi tulla juttelemaan.
Työpisteeni on nerokas. Saan tehtyä töitä seisten ja halutessani istuen tai jopa sängyllä pötköttäen. Lapset ovat tulleet välillä viereeni pötköttämään ja hakemaan läheisyyttä. Kauniina päivänä siirryn työskentelemään parvekkeelle.
Työpisteeni on nerokas. Saan tehtyä töitä seisten ja halutessani istuen tai jopa sängyllä pötköttäen.
Huomasin ilokseni, että työni toimituspäällikkönä on jatkunut niin normaalisti kuin mahdollista, kun kokoukset hoituvat Teamsissa. Tärkein osa työtäni on Oppimisen palveluiden tuotannon varmistaminen, yhteydenpito sidosryhmiin ja tuotannon kehittäminen. Ehkä jännintä on ollut uuden projektinhallintatyökalun pilotointi etänä.
Perustyö siis sujuu hyvin, mutta kaipaan ihania työkavereitani ja olen jo varoitellut, että aion käyttää ensimmäisen viikon toimistolla halailuun ja jutteluun.
Jenni Kantis, tuottaja, liikkuva kuva
Otavamedia OMA
Minulla on ollut oikein kiva ja työntäyteinen kevät tuoreena otavalaisena. Vaikka sosiaalinen tyyppi olenkin, niin nautin myös etätöistä. Varsinkin silloin, kun hommaa on paljon ja tarvitsen keskittymiseen työrauhaa. Jo ennen koronaa olen tehnyt noin puolet viikosta töitä kotoa käsin.
Aloitukseni Otavalla oli toki erikoinen, koska en ole päässyt tutustumaan ihmisiin livenä. Varsinkin alussa työkaverit ja asiakkaat menivät iloisesti sekaisin. Se ei jälkikäteen ajateltuna välttämättä ole ollut huono asetelma, koska kaikki ovat tässä kummallisessa tilanteessa tasavertaisessa asemassa. Olen myös saanut positiivista palautetta jopa asiakkaalta, että ihan kuin olisimme tunteneet pidemmänkin aikaa. Tästä kaikesta oppineena videopalavereiden avulla tutustumisesta voisi tulla kestävä tapa myös tulevaisuuteen.
Meillä löytyy kodin työhuoneesta seisomapöytä ja tasapainolauta. Selkä huomauttaa kyllä heti, kun olen röhnöttänyt liian kauan työtuolilla tai keittiönpöydän ääressä. Kavereina minulla on täällä kotona kaksi koululaista, mies, kilpikonna sekä neljä kanaa. He rytmittävät päiviä mukavasti ja pitävät huolen, että tulee tehtyä muutakin kuin vain töitä. Kuvassa vasemmalta oikealle Muru, Loru, Nemo ja Pagu 🙂
