Otavan Oppimisen palveluiden vastuullisuusohjelma julkaistiin kesäkuussa, ja vastuullisuustiimi aloitti toimintansa syyskuussa. Oppimateriaaleilla on valtava yhteiskunnallinen merkitys, ja tämä vastuu on Oppimisen palveluissa aina tiedostettu. Nyt vastuullisuustyötä tuodaan entistä selkeämmin esiin.
”Oppimisen palvelujen vastuullisuustiimi on moniammatillinen. Mukana on muun muassa kustannustoimittaja, kuvatoimittaja, palvelumuotoilija ja Business Controller. Oma roolini on edustaa liiketoimintaa. Vastuullisuuskoordinaattorimme Minna Karlsson on samalla koko konsernin vastuullisuuspäällikkö. Vastuullisuustiimissä on syntynyt hyviä oivalluksia monialaisen keskustelun tuloksena”, Oppimisen palvelujen liiketoimintajohtaja Henna Miettinen kertoo.
Oppimisen palveluissa on paljon työntekijöitä, ja vastuullisuus koskee heistä jokaista.
”Meitä on yksikössä 120 henkilöä. Oppimateriaalien tiimeissä on lisäksi freelancereita ja noin 300 kirjailijaa. Järjestämme koko henkilöstölle vastuullisuuskoulutuksia, kuten työpajoja. Tänä syksynä pidetty Vastuullisuusfoorumi oli todella onnistunut, ja saimme siitä hyvää palautetta”, Miettinen kertoo.
Konkreettisia vastuullisuustoimia
Tavoitteellisuus näkyy Oppimisen palvelujen vastuullisuustyössä konkreettisina toimina, joista tässä muutamia esimerkkejä.
Oppimisen palvelujen DEI-ohjelman pitäisi valmistua alkuvuodesta 2024. DEI tulee englannin sanoista diversity, equity ja inclusion eli monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio.
”Oppimateriaaleja tehtäessä DEI-teemoja on mietitty jo pitkään. Tavoite on, että kaikissa sisällöissä ja esimerkiksi kuvamaailmassa olisi moninaisuutta, jotta koululaiset pystyvät samastumaan kirjan henkilöihin. Haemme parhaillaan kumppania DEI-auditointiin, jotta saamme ulkopuolisten asiantuntijoiden arvion oppimateriaaleista”, Miettinen sanoo.
”Vastuullisuustiimissä on syntynyt hyviä oivalluksia monialaisen keskustelun tuloksena.”
Tähtipöllö-lukukilpailun avulla Otava kannustaa alakoululaisia lukemaan.
”Koululuokat kilpailevat keskenään luettujen sivujen määrästä, ja eniten sivuja lukeneille luokille on luvassa rahapalkinto. Kilpailu alkoi syyskuun lopussa, ja ensimmäisen kuukauden aikana koululaiset ympäri Suomea lukivat yhteensä jopa viisi miljoonaa sivua. Eriarvoistuminen on todella huolestuttavaa, ja siihen voimme vaikuttaa parantamalla kaikkien oppilaiden lukutaitoa”, Miettinen kertoo.
Hiilijalanjäljen laskentaa kehitetään ja vähennystavoitteita nimetään.
”Vastuullisuustiimissä käydään innostunutta keskustelua, ja yhteistyö selkeyttää suuntaa. Tähän mennessä olen keskittynyt ennen muuta toimintamme hiilijalanjäljen laskentaan. Olemme tehneet laskelman hiilijalanjäljestämme vuosilta 2021 ja 2022, ja nyt työstämme vähennystavoitteita ja keinoja, joilla niihin päästään. Olemme saaneet tähän tukea Otavamediasta, koska he tekivät vastaavat laskelmat jo aikaisemmin”, Oppimisen palvelujen Business Controller Olli Huhtakangas kertoo.
Oppimisen palvelujen tuottamat oppimateriaalit painetaan FSC-sertifioidulle paperille.
”Paperin valintaan liittyy paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristöystävällisyyteen. Otavan kirjapainon asiantuntemuksesta on ollut valinnassa suurta apua. Sertifioitu paperi ei yllättäen tullut edes kalliimmaksi kuin muut vaihtoehdot”, Miettinen kertoo.
Oppimateriaalien sisällöt määrää lainsäädäntö, ja arvovalinnat tulevat pitkälti opetussuunnitelmasta eli OPSista. Sisältösuunnittelussa varmistetaan, että sisällöt vastaavat näitä arvoja.
”Meidän on pysyttävä ajan hermolla. Haasteeksi voi muodostua oppikirjojen pitkä ikä, jolloin esimerkiksi uusimmat tutkimusnäytöt saattavat ajaa niistä yli. Oppimateriaalien arvopohja on luotu OPSissa ja meidän on pidettävä huolta, että esimerkiksi kuvitus vastaa näitä arvoja. On tärkeää, että saamme materiaaleista asiantuntijoiden kommentit DEI-näkökulmasta, sen lisäksi että koulutamme oppikirjailijamme aihepiiriin. Tavoite on, että materiaalien käyttäjät löytävät niistä samaistumispintaa”, Oppimisen palvelujen kustannustoimittaja Jenni Villa sanoo.
Raportointivelvollisuus tuo mukanaan paljon hyvää
EU:n kestävyysraportointidirektiivin mukaan Otavallakin on vuodesta 2025 alkaen velvollisuus tehdä CSRD-kestävyysraportti. Miten konsernille asetettu raportointivelvollisuus näkyy Oppimisen palvelujen arjessa?
”Vastuullisuustyömme tulee raportin myötä entistä läpinäkyvämmäksi. Kyky kertoa vastuullisuudestamme paremmin tuo meille kilpailuetua. Pitkällä aikavälillä olisi hienoa, jos pystyisimme laskemaan esimerkiksi hiilijalanjäljen jopa yksittäiselle tuotteelle. Raportointi lisää koko toimialan tietoisuutta vastuullisuuskysymyksistä”, Miettinen pohtii.
”Kyky kertoa vastuullisuudestamme paremmin tuo meille kilpailuetua.”
Raportointivelvollisuuden voimaantulo ohjaa myös Oppimisen palveluja hiilijalanjäljen systemaattiseen seurantaan.
”Raportin avulla omaa suoritusta on helpompi seurata ja päästöjä on helpompi vertailla. Selvitämme myös digitaalisten oppimateriaalien hiilijalanjäljen muodostumista, mikä eroaa jonkin verran painetuista tuotteista”, Huhtakangas kertoo.
Kustannustoimittajakin pitää kestävyysraportointia hyvänä asiana.
”Direktiivi takaa vastuullisuuden perustason. Jos siitä haluaa erottautua, pitää tehdä enemmän. Tämä kannustaa kaikkia kehittämään toimintaansa”, Villa toteaa.
